Miehitettyjä avaruuslentoja on tehty 1960-luvun lopulta asti ja pääasiassa niitä ovat järjestäneet Venäjä ja Yhdysvallat ja molemmilla mailla on ollut myös avaruusasemia. Ensimmäinen ihminen laskeutui kuuhun 20. heinäkuuta vuonna 1969. Avaruussukkuloita on kehitetty aktiivisesti jo 1940-luvulta alkaen. Avaruusmatkailun alkuvuosina supervallat kilpailivat siitä, kuka onnistuu ensimmäisenä avaruuslennossa. Nyt meneillään on kuitenkin uusi kilpailu avaruuden valloittamisesta ja […]

Lue lisää >>

Lentäminen on nopeaa ja mukavaa matkantekoa, mutta miten lentokone oikeastaan pysyy ilmassa? Lentokentällä rullatessaan tonnien painoiset koneet vaikuttavat siltä, ettei niitä saisi ilmaan millään ilveellä. Jotenkin jätit silti rullaavat kiitoradalle, kiihdyttävät vauhtia ja nousevat ilmaan. Nousun jälkeen ne kaartelevat taivaalla vaivattoman näköisesti. Lentokoneen lentämiseen ilmassa vaikuttavat sekä nostovoima että painovoima ja tietenkin nopeus ja moottorien […]

Lue lisää >>

Kuumailmapallo on ensimmäinen onnistunut ilma-alus, jonka ihminen on rakentanut ja sillä lentäminen on kaikista vanhin lentämisen muoto. Kuumailmapallon toimintaperiaate on yksinkertainen. Kun useimpien muiden ilmailumuotojen nostovoima tulee siipiprofiilin avulla, kuumailmapallolla lentäjät turvautuvat siihen, että ilma on lämpimämpää kuin ympäristö. Lämmin ilmahan kohoaa tunnetusti ylöspäin, sillä lämmin ilma on harvempaa ja sitä myöten kevyempää kuin kylmä […]

Lue lisää >>

Ennen kuin lentokoneen matkustamohenkilökunta pääsee töihin, jokainen rekrytoitu kokelas viettää yli kuukauden intensiivisen koulutusjakson tutustuen siihen, mitä tuleva ammatti tuo tullessaan. Finnairilla on tätä varten oma koulutuskeskuksensa Finnair Flight Academy, jossa uudet matkustamotyöntekijät ja lentäjät saavat tarvittavan lisäopin vaativalla ilmailualalla työskentelyyn.

Lue lisää >>

Tuulitunnelissa lentäminen vastaa kokemuksena vapaapudotusta lentokoneesta. Ilmavirran nopeus voi olla jopa 300 kilometriä tunnissa ja tunne on hieman sama kuin laittaisi pään ulos autosta moottoritiellä kiidettäessä. Ilmavirta syntyy neljän moottorin voimin, jotka työntävät ilmaa suppiloon ylhäältä alaspäin. Näin ilma nousee lentoputkeen ja kannattelee lentäjää. Ilmassa liikkuva lentäjä pystyy ohjaamaan itseään pienien liikkeiden avulla haluamaansa suuntaan. […]

Lue lisää >>

Ilmalaiva tarkoittaa ilmaa kevyempää ohjattavissa olevaa ilma-alusta. Se pysyy ilmassa yhden tai useamman kaasulla täytetyn säiliön avulla. Ilmalaivojen ensimmäisissä versioissa suosittiin vetyä, mutta se vaihdettiin pian heliumiin joka ei ollut yhtä syttymisherkkää. Pääosa ilmalaivojen kehitystyöstä tehtiin Saksassa vuosina 1900 – 1936, joka oli ilmalaivojen pioneerimaa. Kuuluisimmat saksalaiset ilmalaivat olivat Graf Zeppelin ja Hindenburg, jolle sattui […]

Lue lisää >>

Laskuvarjolla hyppääminen on luultavasti lähinnä lentämisen tunnetta, jonka ihminen voi saavuttaa. Lajin harrastajat kehuvatkin kilvan upeita maisemia ja vapauden tunnetta, jonka laji tarjoaa. Erityisesti laskuvarjohypyn vapaapudotusvaiheessa pääsee kokeilemaan miltä ilmassa liitäminen tuntuu. Tällöin ihminen ohjaa itseään kolmiulotteisesti kehon asentoa muuttamalla. Toisin kuin yleisesti luullaan, tämä ei aiheuta putoamisen tunnetta, sillä suuri etäisyys maahan tekee sen, […]

Lue lisää >>

Purjelentäminen on hauskaa ja jännittävää sekä kaiken lisäksi ekologista. Omat vaaransakin harrastuksessa piilee, sillä Suomessakin on nähty viime vuosina vakavia purjelento-onnettomuuksia. Lajin harrastajat eivät kuitenkaan olisi valmiita luopumaan lajin tuomasta vapaudesta mistään hinnasta. Purjelento on lajina vaativa ja harrastajalta vaaditaan taktista silmää ja rohkeutta. Lajia on verrattu mm. kolmiulotteisiin shakkiin. Kone pysyy ilmassa ainoastaan lentäjän […]

Lue lisää >>

Miehitetyistä lennoista Mars-planeetalle on keskusteltu viime vuosina vilkkaasti ja Nasa on väläytellyt ensimmäisen lennon mahdolliseksi aikatauluksi vuotta 2037. Tähän mennessä ainot miehitetyt avaruuslennot ovat suunnanneet Kuuhun ja ne tehtiin vuosina 1969-1972.Rahoittajia etsitään, tekniikkaa kehitetään ja spekulaatiot käyvät villeinä laidasta laitaan. Marsin lento olisi monella tavalla aiempia lentoja vaativampi, sillä matkan pituus asettaa vaatimuksia suuremmille moottoreille […]

Lue lisää >>

Saksalainen sotilaslentäjä Punainen paroni eli Manfred Albrecht von Richthofen (1892-1918) palveli ensimmäisen maailmansodan aikana ja tuli tunnetuksi sodan voitokkaimpana hävittäjälentäjänä. Hänen tiedetään ampuneen alas 80 vihollisen konetta ja näin ollen hän oli ylivoimaisesti ensimmäisen maailmansodan tuhoisin lentäjä. Hän sai lempinimensä siitä, että paroni oli lähin vastine Isossa-Britanniassa von Richthofenin vapaaherran arvonimelle ja hän lensi useita […]

Lue lisää >>